KAMARIKUORO CAMENA 30 VUOTTA 24.10.2009

Kamarikuoro Camenan 30-vuotista taivalta juhlitaan konsertilla lauantaina 24.10.2009 kello 18 Tampere-talon Pienessä salissa.

Tunnelman virittämiseksi kannattaa ensin lukaista runo Camenatta camalampata.

Konsertin ohjelma on seuraava:

• Camenan sisääntulolaulu (säv. Olli Vehkavaara)
• Tikanpolkka (säv. Jaakko Mäntyjärvi, san. Lauri Viita)
• Den 25 Oktober 1902 (Till Thérèse Hahl) (säv. Jean Sibelius, san. Nils Wasastjerna)
• Avis aquila de Lappis (säv. Pekka Kostiainen, san. Kalevala, lat. san. Tuomo Pekkanen)
• Venematka (säv. Jean Sibelius, san. Kalevala)
• Haaveet (säv. Jean Sibelius, suom. san. Reijo Norio)
• Kesäyö (säv. Heino Kaski, san. Lauri Pohjanpää)
• Preludium (säv. Bengt Johansson, san. Eeva-Liisa Manner)
• Rauha (säv. Heikki Sarmanto, san. Eino Leino, sov. Auvo Sarmanto)

VÄLIAIKA

• Polska in F minor (kansansävel, sov. Jaakko Mäntyjärvi)
• Siitä päivän kiinni saapi (säv. Pekka Kostiainen, san. Kalevala)
• Sortunut ääni (säv. Jean Sibelius, san. Kanteletar)
• With the dawn (säv. Antti Nissilä, san. Thomas Caulfield Irwin)
• Four ballads of Shakespeare (säv. Juhani Komulainen, san. William Shakespeare)
• Kevätlaulu (säv. Toivo Kuula, san. Veikko Antero Koskenniemi)
• Kesäpäivä Kangasalla (säv. Gabriel Linsén, suom. san. Pekka Juhani Hannikainen)
• Onnelliset (säv. Leevi Madetoja, san. Aleksis Kivi)
• On suuri sun rantas autius (kansansävel, sov. Juha Törmä)
• Lähtö (säv. Einojuhani Rautavaara, san. Toivo Pekkanen)

Ohjelmiston taustat

Juhlakonserttiin on valittu ohjelmistoa koko Kamarikuoro Camenan 30-vuotiselta taipaleelta. Toinen ohjenuora on ollut kotimaisen musiikin esittely. "Suomalaisen kuoron tehtävänä on esittää suomalaista musiikkia", linjasi ohjelmistoa johtajamme Juha Törmä. Ohjelmistossa on niin kansallisromanttista klassista musiikkia kuin uuttakin ohjelmistoa. Lisäksi olemme tilanneet tätä konserttia varten kaksi uutta tilausteosta Antti Nissilältä ja Pekka Kostiaiselta. Seuraavassa tarkempia taustoja ohjelmistosta.

Olli Vehkavaara (1941–) oli Kamarikuoro Camenan pitkäaikainen taiteellinen johtaja, ja hän jätti lähtemättömän jälkensä Camenan sointiin ja ohjelmistoon. Vehkavaara sovitti ja sävelsi runsaasti musiikkia Camenalle. Konsertin aloittaa Vehkavaaran sävellys Camenan sisääntulolaulu.

Jaakko Mäntyjärvi (1963–) opiskeli englantia ja yleistä kielitiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui 1991. Hänellä on myös vuodelta 1987 virallisen kääntäjän pätevyys kielipareissa suomi-englanti ja englanti-suomi. Hän on lisäksi opiskellut musiikin teoriaa ja kuoronjohtoa Sibelius-Akatemiassa. Mäntyjärvi omaksuu teoksissaan vaikutteita eri tyyleistä ja eri aikakausilta, sulauttaen ne osaksi omaa tyyliään; toisaalta hänen ilmaisunsa perustuu perinteisiin ratkaisuihin ja käyttää modernin musiikin keinovaroja hyvin säästeliäästi. Konsertissa kuultava Tikanpolkka on sävelletty Lauri Viidan (1916–1965) runoon, ja se kuuluu 1982 valmistuneeseen Kolme romanttista laulelmaa -teokseen. Konsertin toisen puoliajan aloittava Polska in F minor on 1996 valmistunut neliääninen sovitus Koiviston polskasta.

Den 25 Oktober 1902 (Till Thérèse Hahl) on kaunis pieni kunniaosoitus Jean Sibeliuksen (1865–1957) hyvälle ystävälle ja Sävelistö-kuorovihkojen toimittajalle tämän 60-vuotispäiviksi 1902. Sibelius sävelsi teoksen vielä uudelleen samaan tekstiin ilmeisesti sanoittajan Nils Wasastjernan (1872–1951) mieliksi.

Pekka Kostiainen (1944–) on kaikille kuoromusiikin ystäville tuttu hahmo. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja suoritti kanttori-urkurin tutkinnon vuonna 1968 ja sävellysdiplomin professori Jouko Tolosen johdolla vuonna 1973. Kostiainen toimi Pohjan suomalaisen seurakunnan kanttori-urkurina ja Sibelius-Akatemian apuopettajana vuosina 1969–1971 ja Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen lehtorina vuosina 1971–2000. Hän perusti Musica-kuoron Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen yhteyteen vuonna 1976 ja johtaa sitä edelleen. Lisäksi Kostiainen on ollut vuodesta 1994 vuoteen 2008 Jyväskylän musiikkiluokkien Vox Aurea -lapsikuoron johtaja. Kostiainen on saanut työstään ja sävellyksistään lukuisia palkintoja.

Tilasimme tätä juhlakonserttia varten tilausteoksen Pekka Kostiaiselta. Halusimme suomalaisen teoksen, joka toimisi myös ulkomailla konserteissa ja kilpailuissa. Tästä syystä tekstin kielenä päätettiin käyttää latinaa. Tuloksena on Avis aquila de Lappis, professori Tuomo Pekkasen (1934–) latinan kielelle kääntämä Kalevalan runo Lensi lintunen Lapista, joka kertoo tarinan Väinämöisen tulosta kosiomatkalle Pohjolaan. Toisena Kostiaisen kappaleena konsertissa kuullaan 1999 valmistunut Siitä päivän kiinni saapi, jonka teksti on myös Kalevalasta.

Jean Sibelius sävelsi Venematkan Ylioppilaskunnan Laulajille kuoronjohtaja Jalmari Hahlin pyynnöstä. Teos kantaesitettiin huhtikuussa 1893, ja se oli alusta alkaen täydellinen menestys. Laulu on lyhyt makupala, ja Sibelius itse totesi, että sävellys vaikutti ”kuin pommi”. Juuri Venematka sai esimerkiksi nuoren Leevi Madetojan kiinnostumaan suomalaisesta musiikista. Oskar Merikanto sanoi sävellyksen perustuvan ”suomalaiselle runonuotille”, ja myöhemmin Sibelius tunnusti käyttäneensä Venematkassa ”Paraskeen tapaa”, eli saaneensa suoria vaikutteita Larin Paraskeen laulusta. Sekakuorosovitus teoksesta valmistui 1914.

Sibelius sävelsi tammisaarelaisen Jonatan Reuterin (1859–1947) runon Drömmarna sekakuorolle 1917 itsenäistymisen melskeissä. Reuterin runon suomensi Reijo Norio (1934–), joka lääkärin työn ohella johti Akateemista Laulua 1970-luvun vaihteessa.

Heino Kaski (1885–1957) syntyi Pielisjärvellä Lieksassa ja siirtyi kesken oppikoulun Helsinkiin opiskelemaan musiikkia. Häntä opettivat säveltämisessä mm. Erkki Melartin, Jean Sibelius sekä myöhemmin Selim Palmgren. Opintojen jälkeen Kaski toimi kymmenkunta vuotta Helsingin kansankonservatorion pianonsoiton opettajana sekä yli 20 vuotta Helsingin kansakoulujen laulunopettajana. Hän ei kuitenkaan koskaan pystynyt keskittymään kokopäivätoimisesti sävellystyöhön. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 1950, ja hän kuoli Helsingissä samana päivänä kuin Jean Sibelius, 20. syyskuuta 1957. Kaski oli säveltäjänä kansallisromanttinen lyyrikko, jonka parhaita avuja olivat vuolas melodiikka ja kyky luoda herkkiä tunnelmia. Omimmalla alueellaan Kaski oli tunnelmallisten ja melankolisten pienoiskuvien luojana. Tästä hyvä esimerkki on konsertissa kuultava Kesäyö, jonka Kaski sävelsi Lauri Pohjanpään (1889–1962) runoon olympiavuonna 1952.

Bengt Johanssonilla (1914–1989) on ristiriitainen asema suomalaisen musiikin historiassa. Hän ei ollut varsinaisesti modernisti, mutta hän oli elektronisen musiikin uranuurtaja Suomessa ja suomalaisen kuoromusiikin uudistaja 1960-luvulla. Johansson aloitti sello-opinnot 1930-luvulla. Sotien jälkeen hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Leevi Madetojan, Selim Palmgrenin ja Sulho Rannan johdolla. Hän suoritti sekäsellon, sävellyksen että kapellimestarin tutkinnot 1947. Johansson teki elämäntyönsä kuitenkin Yleisradion äänitarkkailijana. Johansson sävelsi Eeva-Liisa Mannerin (1921–1995) Orfiset laulut -teoksessa olevan runon Preludium 1960-luvulla.

Säveltäjä-pianisti Heikki Sarmanto (1939–) on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisen jazzin edustajia. Hän on saanut useita palkintoja työstään jazzmuusikkona. Sarja Pohjoisia kuvia on valikoima Eino Leinon (1878–1926) runoihin sävellettyjä lauluja. Heikki Sarmanto sävelsi sarjan vuonna 1977 yksinlauluiksi Eino Leinon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, ja säveltäjän veli Auvo Sarmanto (1935–) valitsi ja sovitti laulut sekakuorolle 1986. Sarjasta tässä konsertissa kuullaan osa Rauha.

Sortunut ääni on Kantelettaren runoon sävelletty 1898 alun perin mieskuorolle, kuten monet muutkin Sibeliuksen kuoroteoksista, mutta Sibelius teki sekakuorosovituksen teoksesta jo samana vuonna. Sortunut ääni etenee 5/4-tahdissa ja huipentuu komeasti.

Antti Nissilä (1969–) on säveltänyt kymmeniä lauluja ja kuoroteoksia sekä noin 40 teosta puhallinorkestereille. Nissilä valmistui musiikin teorian opettajaksi 1996 ja laulunopettajaksi 1997 Tampereen konservatoriosta. Säveltäjätutkintonsa Nissilä suoritti Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Tampereella 2008, ja orkesterinjohtoa hän opiskeli Juha Törmän oppilaana. Nissilä on työskennellyt Ylä-Satakunnan musiikkiopiston opettajana Ikaalisissa, Ikaalisten kansalaisopiston musiikinopettajana sekä nuorisopuhallinorkesteri INO:n ja eri kuorojen johtajana. Nissilä on myös oopperalaulaja äänialanaan baritoni.

Tilasimme tätä juhlakonserttia varten toisen tilausteoksen Antti Nissilältä. Tavoitteena oli saada suomalainen nykyteos, jota voidaan esittää myös ulkomailla. Nissilä kertoo, että hänellä oli aiempien yhteistyöhankkeiden pohjalta tuore ja vahva mielikuva Camenan soinnista. ”Olin oppinut yhdistämään Camenan romanttiseen, laajakaarisia linjoja kantavaan täyteläiseen sointiin, mutta myös hienovaraiseen sävyjen etsintään hiljaisissakin nyansseissa. Nämä kvaliteetit olivat mielessäni sävellystyötä aloittaessani. Thomas Caulfield Irwinin (1823–1892) runo With the Dawn tarjosi mielestäni hienon lähtökohdan Camenan vahvuuksien hyödyntämiseen. Runo on pienen lapsen vanhempien yöllinen keskustelu, jossa intiimit jännitteet saavat tapahtumapaikkana olevan merenrannan maisemasta ympärilleen avaraa tilaa. Tekstin alussa olevia miehen kysymyksiä ja naisen tyynnyttäviä vastauksia olen käsitellyt kokosävelisyyttä ja diatonisuutta vuorottelemalla. Jälkimmäinen sävelkieli jää päällimmäiseksi jälkipuoliskon kehtolaulunomaiseen aaltoiluun, runon yhdistellessä maisemakuvausta ja lapsen onnellista unta.”

Juhani Komulainen (1953–) opiskeli sävellystä Miamin yliopistossa Yhdysvalloissa ja Einojuhani Rautavaaran johdolla Suomessa. Hän löi itsensä läpi kuorosäveltäjänä 1990-luvulla menestyksillään sävellyskilpailuissa niin koti- kuin ulkomaillakin. Komulaisen musiikkia leimaavat pehmeät harmoniat ja luontaiset melodialinjat. Hänen musiikkinsa on osoittautunut helposti lähestyttäväksi, erittäin laululliseksi ja palkitsevaksi. Konsertissa kuultava, William Shakespearen (1564–1616) näytelmäteksteihin sävelletty Four Ballads of Shakespeare on tummapintaista, melankolista musiikkia. Se voitti Sulasolin Helsingin piirin sävellyskilpailun 1994.

Toivo Kuulaa (1883–1918) kuvaillaan usein suomalaisen musiikin ”traagiseksi romantikoksi”, koska hän koki väkivaltaisen kuoleman ampumavälikohtauksessa vain 35-vuotiaana. Toisaalta kuvaus heijastaa hänen musiikkiaan, jossa usein kuuluu hautova paatos ja ylitsevuotava tunne. Suurinta osa Kuulan tuotannosta leimaa sujuva, kansallisesti värittynyt romanttisuus. Kuula keräsi ahkerasti kansanmusiikkia ja käytti toisinaan kansansävelmiä omissa teoksissaan. Kuula sävelsi Kevätlaulun1910 V.A. Koskenniemen (1885–1962) runoon.

Gabriel Linsén (1838–1914) sävelsi Sakari Topeliuksen (1818–1898) runon En sommardag i Kangasala 1864. Laulusta on olemassa useita suomennoksia, mutta yleisesti tunnetuin on P.J. Hannikaisen (1854–1924) käännös Kesäpäivä Kangasalla, joka alkaa sanoilla Mä oksalla ylimmällä. Laulu nimettiin Pirkanmaan maakuntalauluksi 1995.

Leevi Madetoja (1887–1947) syntyi Oulussa hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Hänestä kehittyi nuorena taitava kanteleensoittaja. Lisäksi Madetoja opiskeli omin päin viulun- ja pianonsoittoa sekä lauloi kuorossa. Syksyllä 1906 Madetoja aloitti opinnot Helsingissä sekä musiikkiopistossa että yliopistossa. Musiikkiopistossa Madetoja opiskeli sävellystä aluksi Armas Järnefeltin ja Erik Furuhjelmin johdolla, kunnes hän 1908 pääsi Sibeliuksen oppilaaksi. Hän opiskeli lisäksi Pariisissa ja Wienissä. Madetoja tutustui osakuntatoiminnassa Toivo Kuulaan. Tämän kansallisromanttisen vaikutuksen innoittamana Madetoja keräsi pohjoispohjalaisia kansanlauluja kotimaakunnastaan 1907–1909. Säveltäessään musiikkia osakuntatoveri Eino Leinon näytelmään 1910 Madetoja tutustui puolestaan tulevaan vaimoonsa, runoilija L. Onervaan, jonka kanssa Madetoja solmi avioliiton 1913. Rakastuttuaan L. Onervaan Madetoja sävelsi Onnelliset 1911 Aleksis Kiven (1834–1872) runoon.

Vanhasta lapualaisesta kansansävelmästä On suuri sun rantas autius tuli tunnettu kansanlaulu, kun raumalainen musiikinopettaja Aksel Törnudd (1874–1923) poimi sen 1913 julkaisemaansa Koulun laulukirjaan ja yhdisti säveleen V.A. Koskenniemen 1908 julkaistun runon Rannalla. Camenalle laulun on sovittanut johtajamme Juha Törmä (1961–).

Einojuhani Rautavaara (1928–) on tunnetuimpia nykysäveltäjiämme. Hän opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Aarre Merikanto. Saatuaan Sibeliuksen suosituksesta Koussevitzky-säätiön apurahan 1955 hän jatkoi opintojaan New Yorkissa ja Tanglewoodissa Aaron Coplandin, Vincent Persichettin ja Roger Sessionsin johdolla. Euroopassa Rautavaara täydensi opintojaan vielä 1957–58 Asconassa Wladimir Vogelin ja Kölnissä Rudolf Petzoldin oppilaana. Rautavaaran laaja tuotanto on tyylillisesti monitahoinen. Käytyään lävitse nopeassa tahdissa 1950- ja 1960-luvuilla käytännössä katsoen kaikki tarjolla olevat avantgardistiset sävellystyylit ja -tekniikat, hän siirtyi 1960-luvun lopulla perinteisempään ilmaisuun, jota hallitsevat pehmeä tonaalinen harmonia ja pitkälinjaisen laulava melodisuus. Konsertin päättää Rautavaaran vauhdikkaasti laukkaava Lähtö vuodelta 1975.